KYC – Mitä KYC tarkoittaa ja miksi asiakkaan tietoja kysytään?

Kun pankki, tilitoimisto, sijoituspalveluyritys tai muu palveluntarjoaja kysyy asiakkaalta henkilöllisyyttä, yrityksen omistajia, liiketoiminnan tarkoitusta tai varojen alkuperää, kyse ei yleensä ole pelkästä hallinnollisesta muodollisuudesta. Taustalla on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva sääntely. Käytännössä puhutaan usein KYC:stä, eli englanninkielisestä käsitteestä Know Your Customer. Suomen rahanpesulain kielellä kyse on asiakkaan tuntemisesta. 

KYC on rahanpesun estämisen ydinprosessi. Sen tarkoitus on varmistaa, että palveluntarjoaja tietää, kenen kanssa se asioi, kuka asiakkaan taustalla tosiasiallisesti toimii, millaista asiakkaan normaali toiminta on ja milloin toiminta poikkeaa siitä tavalla, joka voi viitata rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen. 

Mitä KYC tarkoittaa käytännössä? 

Asiakkaan tunteminen alkaa peruskysymyksestä: kuka asiakas on? Luonnollisen henkilön kohdalla tämä tarkoittaa henkilöllisyyden selvittämistä ja todentamista. Yritysasiakkaan kohdalla pelkkä yrityksen nimi ei riitä, vaan palveluntarjoajan on ymmärrettävä myös, kuka yritystä edustaa, kuka käyttää yrityksessä määräysvaltaa ja keitä ovat yrityksen tosiasialliset edunsaajat. 

Finanssivalvonta tiivistää asiakkaan tuntemista koskevat velvoitteet muun muassa asiakkaan tunnistamiseen ja henkilöllisyyden todentamiseen, tosiasiallisen edunsaajan tunnistamiseen, asiakkaan edustajan tunnistamiseen, tietojen hankkimiseen asiakkaan toiminnasta sekä liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, tuntemistietojen säilyttämiseen, selonotto- ja ilmoitusvelvollisuuteen sekä jatkuvan seurannan menetelmiin.

KYC:n perusajatus on yksinkertainen: palveluntarjoajan on muodostettava riittävä kuva asiakkaasta, jotta se voi arvioida, onko asiakkaan toiminta normaalia, poikkeavaa vai epäilyttävää. 

Miksi asiakkaan tunteminen on tärkeää? 

Rahanpesussa rikoksella hankittuja varoja pyritään siirtämään, muuntamaan tai käyttämään tavalla, joka saa ne näyttämään laillisilta. Terrorismin rahoittamisessa huomio kohdistuu puolestaan varojen käyttötarkoitukseen: myös sinänsä laillista alkuperää olevia varoja voidaan ohjata terroristiseen tarkoitukseen. 

Ilman asiakkaan tuntemista poikkeamia on vaikea tunnistaa. Jos palveluntarjoaja ei tiedä, mitä asiakas tavallisesti tekee, se ei voi luotettavasti arvioida, mikä on epätavallista. Sama maksutapahtuma voi olla yhdelle asiakkaalle täysin normaali ja toiselle selvästi poikkeava. Esimerkiksi kansainväliset maksut, suuret käteistapahtumat tai monimutkaiset omistusjärjestelyt eivät yksinään tarkoita väärinkäytöstä, mutta ne voivat vaatia lisäselvityksiä, jos ne eivät sovi asiakkaasta aiemmin saatuun kuvaan.

KYC auttaa siis erottamaan normaalin liiketoiminnan tilanteista, joissa palveluntarjoajan on pysähdyttävä kysymään lisää.

Riskiperusteisuus: kaikkia asiakkaita ei arvioida samalla tavalla 

Rahanpesulain lähtökohta ei ole, että jokaista asiakasta kohdellaan automaattisesti samalla tavalla. Sääntely perustuu riskiperusteiseen arviointiin. 

Riskiperusteisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaan tuntemisen laajuus ja syvyys suhteutetaan riskiin. Jos asiakassuhteeseen liittyy vähäinen riski, voidaan käyttää yksinkertaistettua menettelyä. Jos taas riski on suurempi, palveluntarjoajan on sovellettava tehostettua tuntemismenettelyä. 

KYC asiakassuhteen alussa 

Asiakassuhteen alussa palveluntarjoajan on varmistettava, että asiakas voidaan tunnistaa luotettavasti. Yritysasiakkuuksissa tämä tarkoittaa usein rekisteritietojen, edustamisoikeuksien ja omistusrakenteen selvittämistä. 

Jos palveluntarjoaja ei pysty toteuttamaan rahanpesulaissa säädettyjä asiakkaan tuntemistoimia, se ei saa perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketointa tai ylläpitää liikesuhdetta. Tämä on yksi KYC:n keskeisistä vaikutuksista: asiakkaan tunteminen ei ole vapaaehtoinen lisäpalvelu, vaan edellytys sille, että asiakassuhde voidaan lain mukaisesti aloittaa ja säilyttää.

KYC ei pääty asiakkuuden avaamiseen 

Yksi yleinen väärinkäsitys on, että KYC tarkoittaa vain asiakkaan tunnistamista asiakassuhteen alussa. Todellisuudessa asiakkaan tunteminen jatkuu koko asiakassuhteen ajan. 

Asiakkaalle tämä voi näkyä esimerkiksi lisäkysymyksinä, asiakastietojen päivityspyyntöinä tai pyyntönä toimittaa asiakirjoja maksun, sijoituksen tai yritysjärjestelyn taustasta. 

Milloin tehdään ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta? 

Jos liiketoimi poikkeaa tavanomaisesta, palveluntarjoajan on selvitettävä sen peruste. Jos liiketoimi vaikuttaa selvityksen jälkeenkin epäilyttävältä tai tarvittavaa selvitystä ei saada, asiasta on tehtävä ilmoitus Rahanpesun selvittelykeskukselle. 

Hyvä KYC on enemmän kuin sääntelyn minimivaatimus 

Parhaimmillaan KYC on osa vastuullista ja luotettavaa liiketoimintaa. Se suojaa finanssijärjestelmää, yrityksiä, asiakkaita ja yhteiskuntaa. 

KYC:n perimmäinen ajatus on lopulta varsin selkeä: ennen kuin rahaa voidaan liikuttaa turvallisesti, on tiedettävä, kenen rahasta, kenen toiminnasta ja minkälaisesta tarkoituksesta on kyse.